Kahdeksan ihmeellistä kanavaa (Qijing bamai)

Taolaisen sisäisen alkemian ihmiskuvaan kuuluu keskeisesti näkemys elinten ja qin kanavien (meridiaanien) järjestelmästä, joka vastaa tiettyyn pisteeseen asti kiinalaisen lääketieteen näkemyksiä. Voi sanoa, että yhdessä ihmisolemuksen keskeisten perustekijöiden, essenssin, qin ja hengen, sekä eliksiiripeltojen (dantian) kanssa, qin kanavat muodostavat taolaisen ”alkemiallisen kehon” eli ihmisen energeettisen rakenteen. Kahdentoista elinkanavan lisäksi taolaisessa sisäisessä alkemiassa hyödynnetään kahdeksaa ihmeellistä kanavaa.

Historiallisesti kahdeksan ihmeellistä kanavaa on myöhempi lisäys energiakanavien (jingluo) järjestelmään. Terapeuttisesti ne ovat pääasiassa vastuussa qin ja veren (qixue) virtauksen kokonaissäätelystä. Kahdeksasta ihmeellisestä kanavista erityisesti hedelmällisyys- ja hallitsijakanavilla on tärkeä merkitys. Ne tulivat tärkeään rooliin sisäisen alkemian (neidan) harjoitteissa Song-kaudelta eteenpäin: ne muodostavat toisiin liittyessään niin sanotun pienen taivaallisen kierron (xiao zhoutian).

Bagua — kahdeksan trigrammia

Yijing eli Muutosten kirja korvasi Shang-kauden oraakkeliluihin perustuvan ennustamisen dynastian vaihtuessa Zhouksi (1028–221 eaa.). Yijing on siis alun perin ennustamisen käsikirja, joka auttaa ihmisiä määrittämään Taivaan liikkeiden luonnollisen suunnan ja auttaa tekemään muodollisten selitysten ja ohjeiden avulla hyviä päätöksiä. 

Yijingin kahdeksan trigrammia ovat kolmen katkonaisen tai yhtenäisen viivan erilaisia yhdistelmiä. Katkonaisten viivojen tulkitaan nykyisin symboloivan yiniä ja yhtenäisten viivojen yangia. Yin ja yang -ajattelu on kuitenkin ilmeisesti liitetty Yijingiin myöhemmin, sillä yin–yang -koulukunta on myöhäisempää perua kuin Yijing ja sen pohjana olevat trigrammit ja heksagrammit. Luultavasti kyse oli aluksi yksinkertaisesti katkonaisten ja eheiden viivojen yhdistelmistä. Kun trigrammit liitetään pareiksi, ne muodostavat kuusikymmentäneljä heksagrammia eli kuuden viivan yhdistelmää.

Yijingin sisältyvän kosmogonisen ajattelun mukaan yksi (eheä viiva) synnyttää kaksi (yin ja yang), kaksi synnyttää neljä (kahden viivan yhdistelmät), neljä synnyttää kahdeksan (trigrammit), kahdeksan synnyttää kuusikymmentäneljä (heksagrammit). Tämä on rinnakkainen Daode jingin kosmogoniselle näkemykselle, joka ilmaistaan numeroin seuraavasti: ”Dao synnyttää Yhden, Yksi synnyttää kaksi, kaksi synnyttää kolme, kolme synnyttää kaikki kymmenentuhatta oliota” (luku 42). Taolaisuudessa jälkimmäinen on keskeisemmässä roolissa.

Qi

”Ihmiselämä on qin kokoontumista yhteen. Kun se kokoontuu yhteen, on elämää. Kun se hajoaa, on kuolema.” (Zhuangzi, luku 22)

Tämä teksti käsittelee tiiviisti qin 氣 käsitettä. Qi on perinteisen kiinalaisen ja taolaisen kosmologian keskeinen tekijä. Se myös tärkeä osa kehoharjoittelua sekä käsitteen tasolla että konkreettisena kehollisena aistimuksena.

Etymologisesti kiinalainen kirjoitusmerkki qi 氣 koostuu höyryä merkitsevästä osasta qi 气 riisiä merkitsevän merkin mi 米 päällä. Qi on kuin höyry, joka syntyy riisiä keitettäessä. Tässä mielikuvassa itse riisi vertautuu usein essenssiin (jing) ihmiskehossa.

Harjoitus ja keskustelut — näköaloja

Aion linkittää tämän vuoden aikana käytävät keskustelut enimmäkseen jollain tapaa taolaisesta perinteestä juontavaan harjoitukseen. Koetan kuitenkin läpi näiden keskusteluiden ylläpitää tietoisuuden harjoitusten ja käsitystapojen historiallisuudesta, siitä että niillä on jokin syntyajankohta, tietty kehityshistoria ja nykyinen konteksti.

Otan kussakin keskustelussa aiheeksi yhden taolaiseen perinteeseen liittyvän käsitteen; koska aiheet liittyvät jollain tapaa harjoitukseen, käsitellyt aihepiirit rajautuvat melko luonnollisesti kahteen aihealueeseen, jotka ovat taolainen ihmiskuva sekä kosmologia. 

Korkein kirkkaus (Shangqing)

Termi Shangqing 上清 viittaa kahteen erilliseen ilmiöön. Alunperin se merkitsi kokoelmaa kirjoituksia, jotka Yang Xi (330–386) sai ilmestyksinä vuosien 364 ja 370 välillä. Kiinalainen eteläinen aristokratia omaksui nämä tekstit myöhempien ”apokryfisten” tekstien kanssa 400- ja 500-luvuilla. Ne asetettiin taolaisen kaanonin kolmen luolan järjestelmän  (sandong) korkeimmalle tasolle. Myöhemmin termi viittasi myös uskonnolliseen liikkeeseen, jonka varsinainen perustaja oli Tao Hongjing (456–536) ja jolla oli omat patriarkkansa, pyhät paikkansa, liturgiansa ja suuri määrä muita tekstejä.

Tao Hongjing palaa vuorelle. Xie Shichen (1487-1567).

Ge Hong ja Baopuzi

Ge Hongia 葛洪 voidaan (n. 283–343) pitää merkittävänä hahmona pitkässä perinteessä, joka ulottuu Han-kauden kuolemattomuuden tavoittelijoihin. Hän on yksi linkki niiden ketjussa, jotka jatkoivat ja kehittivät viiden vaiheen koulukunnan vastaavuusajattelua. Ge Hongilta on säilynyt teos, joka tunnetaan hänen pseudonyyminsä nimellä Baopu zi  抱朴子 (Yksinkertaisuutta syleilevä mestari). Baopu zin sisäiset luvut on kääntänyt englanniksi James R. Ware nimellä Alchemy, Medicine and Religion in the China of A.D. 320: The Nei Pien of Ko Hung (1966). 

Taivaalliset mestarit (Tianshi)

Tämä artikkeli käsittelee varhaista taolaista liikettä ja koulukuntaa nimeltä Taivaallisten mestarien tie (Tianshi dao), joka tunnetaan muodollisemmin nimellä Ortodoksinen ykseys (Zhengyi). Tämä varhaisvaiheissaan millenaarinen lopun aikoja odottanut koulukunta keskittyy erityisesti yhteisölliseen rituaalitoimintaan. Perinne on yksi kahdesta suuresta nykyisin vallitsevasta taolaisesta suuntauksesta. Toinen on Täydellisen totuuden koulukunnan Longmen-haara. Tarkoitukseni on jatkossa ottaa käsittelyyn historiallisesti merkittävimpiä taolaisia ryhmittymiä sopivaksi katsomassani järjestyksessä.

Zhang Daoling

Täydellisyyden kultivoinnin kaavio (Xiuzhen tu)

Tämä artikkeli käsittelee toista merkittävää sisäisen alkemian kehokuvausta, Täydellisyyden kultivoinnin kaaviota eli Xiuzhen tuta. Tekstin sisältö noudattelee Fabrizio Pregadion ja Catherine Despeux’n tulkintoja. Xiuzhen tun on kääntänyt suomeksi Mikael Ikivesi. Siihen voi tutustua täällä.   

Taolaisen perinteen puitteissa sisäisen ja ulkoisen maailmankaikkeuden osatekijöitä ja sen lainalaisuuksia on kartoitettu monenlaisin tekstikuvauksin sekä visuaalisin esityksin. Silmille näkyvää taivasta on kartoitettu kaavioin, joihin kuuluvat mm. viiden planeetan muodot sekä kaksikymmentä kahdeksan kuun kartanoa. Taolaiset ovat kartoittaneet taivaiden kerroksia, maailmankaikkeuden hienompia tasoja ja täydellistyneiden (zhenren) tähtisiä asuinsijoja. On kartoitettu maallisen maiseman vuorenhuippuja ja niiden sisäisiä luolataivaita (dongtian), jotka haarautuvat maan alla suonten tavoin. Taolaisessa perinteessä on kartoitettu myös geomantisia piirteitä ja paikkojen erilaisia laatuja. 

Eri sisäelinten henget on kartoitettu samoin kuin kosmologisen luomisen prosessi ja ihmisen sijoittuminen siihen. Alkemiallisen muuntumisen prosessi ja ihmisolemuksen hienovarainen energeettinen rakenne on myös kuvattu. Toisin sanoen taolaiset ovat kartoittaneet maailmankaikkeuden eri tasoja ja niiden keskinäisiä vaikutuksia, jotka ovat samanaikaisesti kosmos, maailma, maisema, yhteisö/valtio ja yksilö. Tällainen kuvaus on aiemmin käsitellyn Neijing tun ohella myös Xiuzhen tu, Täydellisyyden kultivoinnin kaavio.

Sisäisten kanavien kaavio (Neijing tu)

Aikaisemmassa tekstissä käsittelin taolaisia kehokuvauksia, ja tarkemmin viittä kehon metaforaa: kosmologista, poliittista, teologista, luonnollista ja alkemiallista. Tämän artikkelin aiheena on tunnetuin taolainen kehokuvaus: Sisäisten kanavien kaavio eli Neijing tu 內經圖. Noudatan tulkinnoissa pääosin Fabrizio Pregadiota (2015) sekä Louis Komjathya (2008 ja 2009), jotka tosin tekevät hieman toisistaan poikkeavia painotuksia. Artikkelin sisällön täydentämiseksi saattaa olla hyödyllistä katsoa aiempia tekstejä ”Taolaisia kehokäsityksiä” sekä ”Sisäinen alkemia (neidan)”.

Sisäisen alkemian kontekstissa harjoittajan fyysinen keho toimii—samoin kuin varhaisemmissa taolaisuuden muodoissa—metaforisen tai symbolisen kehon ilmennyksen eräänlaisena kannattimena. Tässä yhteydessä se sisältää alkemialliset ainesosat, astian, tulisijan ja tulen. Sisäisen alkemian eri lähteet painottavat kuitenkin eri tavoin kehon ”aineellisuutta” tai sen ”symbolisuutta”. Koska yleistävät kuvaukset alkemiallisesta kehosta yhdistelevät helposti eri näkemyksiin pohjautuvia piirteitä edustamatta tarkasti ainoatakaan, on niihin syytä suhtautua asianmukaisella varauksella. 

Taolaisia kehokuvauksia

Tämä artikkeli käsittelee yleisellä tasolla taolaisia kehokuvauksia. Yksittäisiin kuvauksiin, kuten alkemialliseen kehoon, syvennytään myöhemmin tarkemmin. Keholla on erittäin merkittävä rooli taolaisessa harjoituksessa sen koko laajuudessa. Taolaiselle tietämys kehon anatomisista muodoista ja fysiologisista toiminnoista on kuitenkin lähes merkityksetöntä, sillä fyysisellä keholla on toisenlainen tehtävä. Se kannattelee erilaisia metaforia, jotka ilmaisevat koko ihmisen suhdetta daoon. Toisin sanoen taolaisuudessa keskeisessä roolissa ei ole fyysinen keho ymmärrettynä länsimaiseen tapaan, vaan ns. symbolinen keho. 

Sisäinen alkemia (neidan)

Tässä artikkelissa käsittelen taolaista sisäistä alkemiaa yleisellä tasolla ja johdantona myöhempiin syvempiin tarkasteluihin, joita todennäköisesti kuuluu perästä, sillä olen kirjoittamassa aiheesta gradua uskontotieteen oppiaineeseen. Asiantuntijaohjaajanani on Fabrizio Pregadio, mahdollisesti aiheen kansainvälisesti johtava tutkija, jonka juttuihin voi tutustua mm. verkkosivustolla www.goldenelixir.com.

Kiinalaisessa alkemiallisessa perinteessä on kolme tasoa. Opillinen taso pohjaa taolaisuuden perusteksteihin, ja se koskee daon ja moninaisuuden maailman välistä suhdetta. Sen lisäksi on kaksi harjoituksen tasoa, jotka perustuvat ”ulkoisen” eliksiirin (waidan) ja ”sisäisen” eliksiirin (neidan) jalostamiseen. Kiinalaisella alkemialla on lukuisia yhtymäkohtia länsimaiseen alkemiaan. Sen perimmäinen päämäärä ei ollut vain yhden ainesosan muuntaminen toiseksi—kuten ei länsimaisenkaan alkemian—vaan täydellistyneen itseymmärryksen saavuttaminen ja yhtyminen jumalalliseen tietoisella tavalla, paluu alkuperäiseen kaaokseen sekä kosmogonian kääntäminen. 

Seksuaalienergian kultivointi ja moniorgasminen seksi

Koska olen aiemmin tässä blogissa käsitellyt kiinalaisia seksiharjoituksia historiallisessa kontekstissa (”Naiset taolaisuudessa”, ”Mantak Chian seksiopetusten tarkastelu perinteisten kiinalaisten seksioppaiden valossa.”), käsittelen historiallisia seikkoja vain sivuuttaen ja otan hieman henkilökohtaisemman lähestymistavan. Käsittelen tässä artikkelissa kiinalaisia seksiharjoituksia enemmän harjoittajan näkökulmasta ja keskityn enemmän lähestymistapaan, johon voi perehtyä tarkemmin myös suomentamamme kirjan Moniorgasminen mies (2010) kautta. Kirja esittää moniin tässä mainittuihin asioihin selkeät käytännön ohjeet. Puhun enemmän (hetero)miehen näkökulmasta, koska olen mies, mutta koetan samalla huomioida vastaavia asioita naisen kannalta. Perinteinen kiinalainen keskustelu seksiharjoitteista on heteronormatiivinen. Periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa homosuhteissa, jolloin tulisi mahdollisesti kiinnittää enemmän huomiota yin–yang -tasapainoon samaa sukupuolta olevien kumppanien välillä. Moniorgasmisessa miehessä on tätä käsittelevä luku.

Neiye – Sisäinen harjoitus

Zhuangzi ja Daode jing on yleisesti tunnustettu klassisen taolaisuuden ensisijaisina teksteinä. Ja näiden tekstien teemojen jatkuminen myöhemmissä taolaisissa perinteissä oli keskeisenä tutkijoiden keskustelun kohteena. Tässä keskustelussa ”filosofinen taolaisuus” (Zhuangzi, Daode jing) nähtiin erillään ”uskonnollisesta taolaisuudesta” (myöhempi perinne). Vasta aivan 1900-luvun lopussa alkoivat muutamat tutkijat kiinnittää huomiota erääseen toiseen muinaiseen tekstiin, jota asiantuntijatkaan eivät siihen asti juuri olleet tunteneet. Teksti on nimeltään Neiye 內業 (Sisäinen harjoitus tai sisäinen kehitys). 

Taolaisia kosmogonisia malleja

Teksti käsittelee keskeisimpiä taolaisia kosmogonisia malleja eli käsityksiä maailmankaikkeuden muodostumisesta ja sen ontologisesta rakenteesta.

Ajatus paluusta alkuperään (yuan 元) tai daoon maailmankaikkeuden perustana ja alkuna on taolaisessa perinteessä keskeinen. Sen merkityksen ymmärtämiseksi on otettava huomioon useita siihen liittyviä puolia. Ensinnäkin taolaiset kirjoittajat yhdistävät usein ideat absoluuttisesta alkuperästä ja olemassaolon ajallisesta alusta. Ne eivät kuitenkaan täysin vastaa toisiaan. Alkuperä (yuan) on ikuisesti läsnä oleva ajan ja tilan perusta. Olemassaolon alku sijoittuu sen sijaan tuntemattomaan menneisyyteen. Toiseksi molemmat ideat ovat yhtä ristiriitaisia. Absoluuttinen alkuperä ei voi olla määriteltävissä, mutta jos se ei olisi mitään, se ei olisi alkuperä. Ja käsitys olemassaolon alusta sisältää oletuksen siitä, että jotain on jo olemassa, ja että sen alku on jo alkanut. Kolmas asia koskee siirtymää ykseydestä moninaisuuteen. Alkuperän ajatuksella on ristiriitainen rajan tai kynnyksen piirre, sillä se on hetki, jolloin määrittelemätön dao saa muodon. (Robinet 2008, 48–49.)

Yijingin kosmogonia

Naiset taolaisessa perinteessä

Tämä teksti käsittelee naisten asemaa ja arvottamista taolaisuudessa. Naisten asema taolaisuudessa on monitahoinen ja se on vaihdellut eri aikoina ja koulukunnittain. Yhtäältä voidaan erottaa muutamia yleisempiä naista ja feminiinisyyttä koskevia kuvia taolaisen perinteen puitteissa. Toisaalta ihanteelliset ja tekstien tasolla ilmenneet käsitykset eivät välttämättä ole ilmenneet vastaavalla tavalla sosiaalisessa todellisuudessa. Taolaiset liikkeet ovat myös eläneet keskellä kiinalaista yhteiskuntaa ja sen ehdoilla. Niiden käsitykset ja käytänteet ovat poikenneet toisistaan ja myös muuttuneet ajan myötä. 

Maonü, Karvainen nainen. Kuva alunperin teoksesta Liexian quanzhuan. (Women in Daoism, 2003.)

Kiinalainen vastaavuusajatteluun perustuva kosmologia: yin–yang sekä viisi vaihetta

Tässä tekstissä käsittelen taolaiseen perinteeseen omaksuttuja yleisemmän kiinalaisen kosmologian perusjärjestelmiä, erityisesti yiniä ja yangia ja viittä vaihetta.

Populaari länsimainen taolaisuus ja Healing Tao

Tämän esityksen tarkoituksena on tarkastella Mantak Chiaa ja hänen kehittämäänsä Healing Tao -järjestelmää osana laajempaa nykyaikaisen länsimaalaisen taolaisuuden kenttää.

Pieni taivaallinen kierto eli mikrokosminen kierto

Tämän esityksen tarkoituksena on käsitellä qigongin ja sisäisen alkemian menetelmää nimeltä pieni taivaallinen kierto (xiao zhoutian 小周天) tai vesipyörä (heche 河車), joka tunnetaan nykyisin yleisemmin nimellä mikrokosminen kierto.

Guodian Laozi and the textual history of the Daode jing

”Guodian Laozi” is the earliest known version of the Daode jing (traditionally known as Laozi), dating to around 300 BCE. It was excavated from a tomb at Guodian, Hubei province in China, 1993. The Chinese call the text Zhujian Laozi (Bamboo Slip Laozi) as the text was written on bamboo slips which were originally three separate bundles, distinguished by the size and style of the slips. These bundles are named by researchers as Laozi A, Laozi B and Laozi C. Photographs and transcriptions of the slips, however, were only made public in May 1998. Transcriptions here refer to modern literary character correspondences to the ancient Chu script. (Henricks 2000: 1–3; Robinet 2008: 464; Kirkland 2003: 54)

Early Literary Sources of Daoist Internal Alchemy

The following text is my proseminar research essay to Asian Studies in the University of Helsinki, corresponding to a bachelor level thesis. All the footnotes of the original essay are missing. 

1. Introduction

This essay is a preliminary overview to the early literary sources on Daoist internal alchemy. Early literary sources are here defined as dating to Tang, Song and to early Yuan period, that is, 618–ca. 1300, which corresponds roughly to late medieval Daoism in the classification of time periods in Daoist history by Louis Komjathy (2013). The subject matter is wide and complicated and its history is long and its transmission is traditionally held in secret. My aim is to give an overview on early internal alchemy literature, and outline shortly its history, mainly in terms of lineage, as well as some of its theoretical and practical aspects.

Internal alchemy, i.e. neidan is a self cultivation doctrine and methodology aiming at transcendence, and applied in all contemporary Daoist sects. Its first traces in literature appear in the eighth century and it has gained wide popularity since the Song dynasty. It is commonly separated from external alchemy (waidan), which aims to create an elixir of immortality through usage of often poisonous substances, ritual application and cosmological correspondences. Internal alchemy borrows the alchemical symbolism, but it states that its ingredients as well as the instruments of the process are to be found within the practitioner’s body, or self. In short, the aim of neidan is to transform multiplicity into unity, which is perceived as the eternal Dao. This is to be reached through an intensive work on cultivating the fine substances of the human body and being.

Mantak Chian seksiharjoitteet klassisten kiinalaisten seksioppaiden valossa

Seuraava teksti on kandidaatin tutkielma uskontotieteen oppiaineeseen. En ole muokannut sitä lukijan iloksi yhtään kansanomaisemmalle kielelle. Kokonaisuudessaan teksti vastaa muodoltaan pitkälti "alkuperäistä" lukuun ottamatta niitä puuttuvaa kuuttakymmentäneljää alaviitettä, jotka muodostavat tutkielman keskeisen osan. 

’Taolaisuus’ ja identiteetti

Tämän esityksen tarkoituksena on koettaa luonnehtia ja arvioida lyhyesti taolaisen perinteen ilmiökenttää ja esittää jonkinlainen yhdenmukainen määritelmä siitä, miten termiä tulisi nähdäkseni nykyisen tutkimuksen valossa käyttää. Samalla tarkastellaan taolaisten identifioitumista taolaisiksi. Määrittelen siis sitä tapaa, jolla tässä asiayhteydessä pyrin käyttämään termejä ’taolaisuus’  tai ’taolainen perinne’. Koetan perustaa tämän määrittelyn viimeaikaisimpaan taolaisuuden tutkimukseen (Daoist Studies).

Termin ’dao’ perinteisiä taolaisia merkityksiä

Sana 'dao' 道 tarkoittaa konkreettisesti tietä tai polkua. Se on taolaisen perinteen keskeisimpiä käsitteitä ja kantanut useita eri merkityksiä läpi taolaisuuden historian. Tämän esityksen tarkoituksena on hahmotella näitä merkityksiä, jotta voisimme ymmärtää termiä mahdollisimman tarkasti ja vivahteikkaasti.