Kahdeksan ihmeellistä kanavaa (Qijing bamai)

Taolaisen sisäisen alkemian ihmiskuvaan kuuluu keskeisesti näkemys elinten ja qin kanavien (meridiaanien) järjestelmästä, joka vastaa tiettyyn pisteeseen asti kiinalaisen lääketieteen näkemyksiä. Voi sanoa, että yhdessä ihmisolemuksen keskeisten perustekijöiden, essenssin, qin ja hengen, sekä eliksiiripeltojen (dantian) kanssa, qin kanavat muodostavat taolaisen ”alkemiallisen kehon” eli ihmisen energeettisen rakenteen. Kahdentoista elinkanavan lisäksi taolaisessa sisäisessä alkemiassa hyödynnetään kahdeksaa ihmeellistä kanavaa.

Historiallisesti kahdeksan ihmeellistä kanavaa on myöhempi lisäys energiakanavien (jingluo) järjestelmään. Terapeuttisesti ne ovat pääasiassa vastuussa qin ja veren (qixue) virtauksen kokonaissäätelystä. Kahdeksasta ihmeellisestä kanavista erityisesti hedelmällisyys- ja hallitsijakanavilla on tärkeä merkitys. Ne tulivat tärkeään rooliin sisäisen alkemian (neidan) harjoitteissa Song-kaudelta eteenpäin: ne muodostavat toisiin liittyessään niin sanotun pienen taivaallisen kierron (xiao zhoutian).

Bagua — kahdeksan trigrammia

Yijing eli Muutosten kirja korvasi Shang-kauden oraakkeliluihin perustuvan ennustamisen dynastian vaihtuessa Zhouksi (1028–221 eaa.). Yijing on siis alun perin ennustamisen käsikirja, joka auttaa ihmisiä määrittämään Taivaan liikkeiden luonnollisen suunnan ja auttaa tekemään muodollisten selitysten ja ohjeiden avulla hyviä päätöksiä. 

Yijingin kahdeksan trigrammia ovat kolmen katkonaisen tai yhtenäisen viivan erilaisia yhdistelmiä. Katkonaisten viivojen tulkitaan nykyisin symboloivan yiniä ja yhtenäisten viivojen yangia. Yin ja yang -ajattelu on kuitenkin ilmeisesti liitetty Yijingiin myöhemmin, sillä yin–yang -koulukunta on myöhäisempää perua kuin Yijing ja sen pohjana olevat trigrammit ja heksagrammit. Luultavasti kyse oli aluksi yksinkertaisesti katkonaisten ja eheiden viivojen yhdistelmistä. Kun trigrammit liitetään pareiksi, ne muodostavat kuusikymmentäneljä heksagrammia eli kuuden viivan yhdistelmää.

Yijingin sisältyvän kosmogonisen ajattelun mukaan yksi (eheä viiva) synnyttää kaksi (yin ja yang), kaksi synnyttää neljä (kahden viivan yhdistelmät), neljä synnyttää kahdeksan (trigrammit), kahdeksan synnyttää kuusikymmentäneljä (heksagrammit). Tämä on rinnakkainen Daode jingin kosmogoniselle näkemykselle, joka ilmaistaan numeroin seuraavasti: ”Dao synnyttää Yhden, Yksi synnyttää kaksi, kaksi synnyttää kolme, kolme synnyttää kaikki kymmenentuhatta oliota” (luku 42). Taolaisuudessa jälkimmäinen on keskeisemmässä roolissa.

Qi

”Ihmiselämä on qin kokoontumista yhteen. Kun se kokoontuu yhteen, on elämää. Kun se hajoaa, on kuolema.” (Zhuangzi, luku 22)

Tämä teksti käsittelee tiiviisti qin 氣 käsitettä. Qi on perinteisen kiinalaisen ja taolaisen kosmologian keskeinen tekijä. Se myös tärkeä osa kehoharjoittelua sekä käsitteen tasolla että konkreettisena kehollisena aistimuksena.

Etymologisesti kiinalainen kirjoitusmerkki qi 氣 koostuu höyryä merkitsevästä osasta qi 气 riisiä merkitsevän merkin mi 米 päällä. Qi on kuin höyry, joka syntyy riisiä keitettäessä. Tässä mielikuvassa itse riisi vertautuu usein essenssiin (jing) ihmiskehossa.

Taolaisia kosmogonisia malleja

Teksti käsittelee keskeisimpiä taolaisia kosmogonisia malleja eli käsityksiä maailmankaikkeuden muodostumisesta ja sen ontologisesta rakenteesta.

Ajatus paluusta alkuperään (yuan 元) tai daoon maailmankaikkeuden perustana ja alkuna on taolaisessa perinteessä keskeinen. Sen merkityksen ymmärtämiseksi on otettava huomioon useita siihen liittyviä puolia. Ensinnäkin taolaiset kirjoittajat yhdistävät usein ideat absoluuttisesta alkuperästä ja olemassaolon ajallisesta alusta. Ne eivät kuitenkaan täysin vastaa toisiaan. Alkuperä (yuan) on ikuisesti läsnä oleva ajan ja tilan perusta. Olemassaolon alku sijoittuu sen sijaan tuntemattomaan menneisyyteen. Toiseksi molemmat ideat ovat yhtä ristiriitaisia. Absoluuttinen alkuperä ei voi olla määriteltävissä, mutta jos se ei olisi mitään, se ei olisi alkuperä. Ja käsitys olemassaolon alusta sisältää oletuksen siitä, että jotain on jo olemassa, ja että sen alku on jo alkanut. Kolmas asia koskee siirtymää ykseydestä moninaisuuteen. Alkuperän ajatuksella on ristiriitainen rajan tai kynnyksen piirre, sillä se on hetki, jolloin määrittelemätön dao saa muodon. (Robinet 2008, 48–49.)

Yijingin kosmogonia

Kiinalainen vastaavuusajatteluun perustuva kosmologia: yin–yang sekä viisi vaihetta

Tässä tekstissä käsittelen taolaiseen perinteeseen omaksuttuja yleisemmän kiinalaisen kosmologian perusjärjestelmiä, erityisesti yiniä ja yangia ja viittä vaihetta.

Termin ’dao’ perinteisiä taolaisia merkityksiä

Sana 'dao' 道 tarkoittaa konkreettisesti tietä tai polkua. Se on taolaisen perinteen keskeisimpiä käsitteitä ja kantanut useita eri merkityksiä läpi taolaisuuden historian. Tämän esityksen tarkoituksena on hahmotella näitä merkityksiä, jotta voisimme ymmärtää termiä mahdollisimman tarkasti ja vivahteikkaasti.