keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Harjoitus ja keskustelut — näköaloja



Aion linkittää tämän vuoden aikana käytävät keskustelut enimmäkseen jollain tapaa taolaisesta perinteestä juontavaan harjoitukseen. Koetan kuitenkin läpi näiden keskusteluiden ylläpitää tietoisuuden harjoitusten ja käsitystapojen historiallisuudesta, siitä että niillä on jokin syntyajankohta, tietty kehityshistoria ja nykyinen konteksti.

Otan kussakin keskustelussa aiheeksi yhden taolaiseen perinteeseen liittyvän käsitteen; koska aiheet liittyvät jollain tapaa harjoitukseen, käsitellyt aihepiirit rajautuvat melko luonnollisesti kahteen aihealueeseen, jotka ovat taolainen ihmiskuva sekä kosmologia. 










Taolainen näkemys ja erityisesti kultivointiharjoituksiin liittyvä taolainen näkemys kehosta ja ihmisolemuksesta vastaa monessa suhteessa yleisempiä kiinalaisia näkemyksiä sekä kiinalaisen lääketieteen näkemyksiä. Näiden rajapinnat ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan häilyviä. Esimerkiksi kultivointiharjoitukset pohjaavat yleensä näkemykseen yin- ja yang-elimistä, elinkanavista sekä ns. ihmeellisistä kanavista. Nämä ovat yhteisiä perinteisen lääketieteellisen näkemyksen kanssa. 

Toisaalta kultivointiharjoitusten puitteissa näkemykset eroavat jossain määrin yleisistä lääketieteellisistä näkemyksistä esim. kanavien kulun ja tiettyjen energeettisten sijaintien suhteen. Samoin näkemys kehohengistä tai kehojumalista on ollut keskeinen taolaisuuden puitteissa, vaikkei tämä niinkään kuulu sisäisen alkemian (neidan) järjestelmiin.

Toisin sanoen keskustelut luultavasti ohjautuvat melko luonnollisesti aihealueisiin, jotka voidaan kattaa sanoilla mikrokosmos ja makrokosmos. Yleisen taolaisen mallin mukaan ihmisolemus vastaa läheisesti maailmankaikkeuden toimintaperiaatteita ja harjoittaja pyrkii asettamaan itsensä sopusointuun kosmisten lainalaisuuksien kanssa. 

Perimmältään harjoittaja pyrkii liittymään ja palaamaan siihen luomisen taustalla vaikuttavaan perimmäiseen alkuperään, jota taolaisessa perinteessä on historiallisesti nimitetty daoksi. Taolainen harjoitus orientoituu kohti tätä periaatetta tai alkuperäistä lähdettä. 

Sitten on syytä kysyä, onko tekemämme harjoitus sitten taolaista jossain merkityksellisessä mielessä? Tätä olen yrittänyt käsitellä aiemmassa kirjoituksessa laajemmin liittyen Mantak Chiaan ja Healing Taoon. 

(Mainitsen erityisesti tämän populaarin länsimaisen taolaisuuden muodon, koska tekstit on alunperin laadittu taojoogan harjoitusiltoihin.)

Lyhyesti sanottuna healing tao -harjoitukset vaikuttavat juontavan useasta lähteestä, jotka Chia on yhdistänyt omassa opetuksessaan. Osa vaikuttaa juontavan tiukemmin taolaisista lähteistä, osa kuulunee yleisemmin kiinalaisen qigong-kattotermin alle, osa puolestaan juontaa thaimaalaisista muunnelmista ja myöhemmin erilaisista vaihtoehtohenkisyyden suuntauksista.





Chian opetus keskittyy ensisijaisesti harjoittamiseen (”just practice”) ja siinä on tavallaan ohitettu harjoituksen perinteinen uskonnollinen konteksti rituaalisine perinteenvälityksineen, ohjesääntöineen ja muine muodollisuuksineen. Samoin tietoisuus historiallisesta taustasta tuntuu olevan vähäistä tai sitä ei pidetä tärkeänä. 

Toisaalta harjoitusten ydinosa vaikuttaa ulottuvan varsin syvälliselle tasolle ja se koostuu keskeisesti taolaisen sisäisen alkemian perinteiden harjoituksista, vaikka niiden tarkka historiallinen tausta ei ole aivan selvä. Mantak Chian tärkeimmän taolaisen opettajan sanotaan olevan Yi Eng (Yksi Pilvi), joka oli ilmeisesti taolainen maallikkoharjoittaja. 

Kehotan tiettyyn kriittisyyteen harjoitusten taustan ja kontekstin suhteen. Olemme tekemisissä harjoituskokonaisuuden kanssa, joka usein identifioidaan suoraan tai epäsuoraan taolaiseksi (taojooga, healing tao, universal tao, taolainen jooga), mutta joka perinteen tai tutkimuksen näkökulmasta on sitä vain osittain ja jonka yhteys taolaisuuteen termin tiukemmassa mielessä voidaan kyseenalaistaa. Harjoitukset eivät sellaisenaan tee harjoittajastaan taolaista. Voinee kuitenkin sanoa, että kyseessä ovat taolaisesta sekä laajemmasta kiinalaisesta perinteestä juontavat harjoitukset. 

Omasta mielestäni on kuitenkin melko kiistatonta, että harjoitukset ovat erittäin voimallisia ja eduksi harjoittajalleen monella tasolla. Näiden keskusteluiden kautta koetan tuoda harjoitteluun laajempaa ymmärrystä sen yksityiskohdista, kontekstista sekä sen historiallisesta taustasta. Tässä suhteessa toivon niiden hyödyttävän osin myös niitä, jotka ovat kiinnostuneita muista taolaisesta ja kiinalaisesta harjoitusperinteestä juontavista harjoitteista.

Sen lisäksi että aihepiireihin kuuluvat taolaiset käsitykset ihmisolemuksesta ja taustalla vaikuttavista kosmologisista näkemyksistä, on ehkä paikallaan ottaa käsittelyyn joitain taolaisen perinteen ja harjoituksen näkökannalta keskeisistä tekstilähteistä. Voinen tuoda esiin myös muutamia merkittäviä henkilöhahmoja nimenomaan kultivointiharjoitusten näkökulmasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti