Neiye – Sisäinen harjoitus

Zhuangzi ja Daode jing on yleisesti tunnustettu klassisen taolaisuuden ensisijaisina teksteinä. Ja näiden tekstien teemojen jatkuminen myöhemmissä taolaisissa perinteissä oli keskeisenä tutkijoiden keskustelun kohteena. Tässä keskustelussa ”filosofinen taolaisuus” (Zhuangzi, Daode jing) nähtiin erillään ”uskonnollisesta taolaisuudesta” (myöhempi perinne). Vasta aivan 1900-luvun lopussa alkoivat muutamat tutkijat kiinnittää huomiota erääseen toiseen muinaiseen tekstiin, jota asiantuntijatkaan eivät siihen asti juuri olleet tunteneet. Teksti on nimeltään Neiye 內業 (Sisäinen harjoitus tai sisäinen kehitys). 

Taolaisia kosmogonisia malleja

Teksti käsittelee keskeisimpiä taolaisia kosmogonisia malleja eli käsityksiä maailmankaikkeuden muodostumisesta ja sen ontologisesta rakenteesta.

Ajatus paluusta alkuperään (yuan 元) tai daoon maailmankaikkeuden perustana ja alkuna on taolaisessa perinteessä keskeinen. Sen merkityksen ymmärtämiseksi on otettava huomioon useita siihen liittyviä puolia. Ensinnäkin taolaiset kirjoittajat yhdistävät usein ideat absoluuttisesta alkuperästä ja olemassaolon ajallisesta alusta. Ne eivät kuitenkaan täysin vastaa toisiaan. Alkuperä (yuan) on ikuisesti läsnä oleva ajan ja tilan perusta. Olemassaolon alku sijoittuu sen sijaan tuntemattomaan menneisyyteen. Toiseksi molemmat ideat ovat yhtä ristiriitaisia. Absoluuttinen alkuperä ei voi olla määriteltävissä, mutta jos se ei olisi mitään, se ei olisi alkuperä. Ja käsitys olemassaolon alusta sisältää oletuksen siitä, että jotain on jo olemassa, ja että sen alku on jo alkanut. Kolmas asia koskee siirtymää ykseydestä moninaisuuteen. Alkuperän ajatuksella on ristiriitainen rajan tai kynnyksen piirre, sillä se on hetki, jolloin määrittelemätön dao saa muodon. (Robinet 2008, 48–49.)

Yijingin kosmogonia

Naiset taolaisessa perinteessä

Tämä teksti käsittelee naisten asemaa ja arvottamista taolaisuudessa. Naisten asema taolaisuudessa on monitahoinen ja se on vaihdellut eri aikoina ja koulukunnittain. Yhtäältä voidaan erottaa muutamia yleisempiä naista ja feminiinisyyttä koskevia kuvia taolaisen perinteen puitteissa. Toisaalta ihanteelliset ja tekstien tasolla ilmenneet käsitykset eivät välttämättä ole ilmenneet vastaavalla tavalla sosiaalisessa todellisuudessa. Taolaiset liikkeet ovat myös eläneet keskellä kiinalaista yhteiskuntaa ja sen ehdoilla. Niiden käsitykset ja käytänteet ovat poikenneet toisistaan ja myös muuttuneet ajan myötä. 

Maonü, Karvainen nainen. Kuva alunperin teoksesta Liexian quanzhuan. (Women in Daoism, 2003.)

Kiinalainen vastaavuusajatteluun perustuva kosmologia: yin–yang sekä viisi vaihetta

Tässä tekstissä käsittelen taolaiseen perinteeseen omaksuttuja yleisemmän kiinalaisen kosmologian perusjärjestelmiä, erityisesti yiniä ja yangia ja viittä vaihetta.

Populaari länsimainen taolaisuus ja Healing Tao

Tämän esityksen tarkoituksena on tarkastella Mantak Chiaa ja hänen kehittämäänsä Healing Tao -järjestelmää osana laajempaa nykyaikaisen länsimaalaisen taolaisuuden kenttää.

Pieni taivaallinen kierto eli mikrokosminen kierto

Tämän esityksen tarkoituksena on käsitellä qigongin ja sisäisen alkemian menetelmää nimeltä pieni taivaallinen kierto (xiao zhoutian 小周天) tai vesipyörä (heche 河車), joka tunnetaan nykyisin yleisemmin nimellä mikrokosminen kierto.

Guodian Laozi and the textual history of the Daode jing

”Guodian Laozi” is the earliest known version of the Daode jing (traditionally known as Laozi), dating to around 300 BCE. It was excavated from a tomb at Guodian, Hubei province in China, 1993. The Chinese call the text Zhujian Laozi (Bamboo Slip Laozi) as the text was written on bamboo slips which were originally three separate bundles, distinguished by the size and style of the slips. These bundles are named by researchers as Laozi A, Laozi B and Laozi C. Photographs and transcriptions of the slips, however, were only made public in May 1998. Transcriptions here refer to modern literary character correspondences to the ancient Chu script. (Henricks 2000: 1–3; Robinet 2008: 464; Kirkland 2003: 54)

Early Literary Sources of Daoist Internal Alchemy

The following text is my proseminar research essay to Asian Studies in the University of Helsinki, corresponding to a bachelor level thesis. All the footnotes of the original essay are missing. 

1. Introduction

This essay is a preliminary overview to the early literary sources on Daoist internal alchemy. Early literary sources are here defined as dating to Tang, Song and to early Yuan period, that is, 618–ca. 1300, which corresponds roughly to late medieval Daoism in the classification of time periods in Daoist history by Louis Komjathy (2013). The subject matter is wide and complicated and its history is long and its transmission is traditionally held in secret. My aim is to give an overview on early internal alchemy literature, and outline shortly its history, mainly in terms of lineage, as well as some of its theoretical and practical aspects.

Internal alchemy, i.e. neidan is a self cultivation doctrine and methodology aiming at transcendence, and applied in all contemporary Daoist sects. Its first traces in literature appear in the eighth century and it has gained wide popularity since the Song dynasty. It is commonly separated from external alchemy (waidan), which aims to create an elixir of immortality through usage of often poisonous substances, ritual application and cosmological correspondences. Internal alchemy borrows the alchemical symbolism, but it states that its ingredients as well as the instruments of the process are to be found within the practitioner’s body, or self. In short, the aim of neidan is to transform multiplicity into unity, which is perceived as the eternal Dao. This is to be reached through an intensive work on cultivating the fine substances of the human body and being.

Mantak Chian seksiharjoitteet klassisten kiinalaisten seksioppaiden valossa

Seuraava teksti on kandidaatin tutkielma uskontotieteen oppiaineeseen. En ole muokannut sitä lukijan iloksi yhtään kansanomaisemmalle kielelle. Kokonaisuudessaan teksti vastaa muodoltaan pitkälti "alkuperäistä" lukuun ottamatta niitä puuttuvaa kuuttakymmentäneljää alaviitettä, jotka muodostavat tutkielman keskeisen osan. 

’Taolaisuus’ ja identiteetti

Tämän esityksen tarkoituksena on koettaa luonnehtia ja arvioida lyhyesti taolaisen perinteen ilmiökenttää ja esittää jonkinlainen yhdenmukainen määritelmä siitä, miten termiä tulisi nähdäkseni nykyisen tutkimuksen valossa käyttää. Samalla tarkastellaan taolaisten identifioitumista taolaisiksi. Määrittelen siis sitä tapaa, jolla tässä asiayhteydessä pyrin käyttämään termejä ’taolaisuus’  tai ’taolainen perinne’. Koetan perustaa tämän määrittelyn viimeaikaisimpaan taolaisuuden tutkimukseen (Daoist Studies).

Termin ’dao’ perinteisiä taolaisia merkityksiä

Sana 'dao' 道 tarkoittaa konkreettisesti tietä tai polkua. Se on taolaisen perinteen keskeisimpiä käsitteitä ja kantanut useita eri merkityksiä läpi taolaisuuden historian. Tämän esityksen tarkoituksena on hahmotella näitä merkityksiä, jotta voisimme ymmärtää termiä mahdollisimman tarkasti ja vivahteikkaasti.