tag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.comments2024-01-10T13:23:17.006+02:00Taolainen perinneTeemu Suuntamaahttp://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comBlogger17125tag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-57125941484047087892024-01-10T13:23:17.006+02:002024-01-10T13:23:17.006+02:00Moi hyvä lista, mutta näkyykö täällä missään taola...Moi hyvä lista, mutta näkyykö täällä missään taolaisuudesta yhteisöistä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-29708221426799891492020-03-21T18:15:56.414+02:002020-03-21T18:15:56.414+02:00Hi, sent you e-mail today.Hi, sent you e-mail today.Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-48357807127328079312020-03-15T23:05:48.076+02:002020-03-15T23:05:48.076+02:00Hello, would it be possible to get the BA thesis w...Hello, would it be possible to get the BA thesis work with footnotes?<br />You could send it to purplecloudpress@gmail.com or reach me through thi email as well.<br />Thanks Johanphoenix_darshanhttps://www.blogger.com/profile/03026581298527946642noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-28745775771199299812018-05-08T18:53:53.378+03:002018-05-08T18:53:53.378+03:00Checked the Richard Wilhelm translation I Ching or...Checked the Richard Wilhelm translation I Ching or book of changes (paperback, 1987). Reference to numbers 55 ("the sum total of heavenly numbers and earthly numbers") and 50 ("the number of the total") appear on page 310, Book II, Ta Chuan / The Great Treatise. In Wilhelm translation this would be Ta Chuan/Hsi Tz'u, Part I, Chapter IX, sections 2 and 3. Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-35095157906648459052018-05-08T18:08:02.330+03:002018-05-08T18:08:02.330+03:00Hi, Robinet's article is translated in English...Hi, Robinet's article is translated in English by Fabrizio Pregadio in The World Upside Down as with the name you translate (except "Taoist"). Pregadio is often helpful in checking details, he provides the quote as Xiuzhen shishu DZ 263, 9.6b (page 53). This refers to Jindan dacheng ji 金丹大成集, by Xiao Tingzhi, in 263.9 Xiuzhen shishu 9–13 according to Schipper & Verellen (The Taoist Canon, A Historical Companion to the Daozang, 2004, p. 839). Does this help? Do you need the Ten Wings reference still? Thanks for the question.Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-76642271777198543782018-05-08T01:25:00.003+03:002018-05-08T01:25:00.003+03:00Hi, great article. I am looking for a specific ref...Hi, great article. I am looking for a specific reference of Daozang, according to an article by Isabelle Robinet, "Le rôle et le sens des nombres dans la cosmologie et l'alchimie taoïstes" ("Role and meaning of numbers in Daoist cosmology and alchemy"; https://www.persee.fr/docAsPDF/oroc_0754-5010_1994_num_16_16_993.pdf). This author cites, on page 7, a passage referring to the number 50, "number of great expansion" with reference DZ 263.9.6b, but I have a problem: I do not see to which Daozang's work this reference corresponds (I also see that this expression of "number of great expansion" also appears in Ten Wings (十 翼 shí yì), but here too I do not know where exactly).<br />If you can help me, it would be very nice.<br />Thank you again for your brillant article<br /><br />Best regards<br />Sachahttps://www.blogger.com/profile/06572792413072606547noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-84684430961385902652015-08-21T16:59:26.780+03:002015-08-21T16:59:26.780+03:00Osaatko kertoa taolaisten hoitamisesta? Kasvatukse...Osaatko kertoa taolaisten hoitamisesta? Kasvatuksesta? Lääkkeet, rokotukset, lasten kasvatus ?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-34986651842256303762015-01-18T22:41:20.167+02:002015-01-18T22:41:20.167+02:00pps. Ja esimerkiksi tuo " lapsi loukkaa juuri...pps. Ja esimerkiksi tuo " lapsi loukkaa juuriaan" on hyvä esimerkki siitä, kuinka kunnioitettu taolainen pappi käyttää lääketieteelle tyypillisempää ilmaisua. Ajatukset liitetään pernaan ja maahan ja ne ovat sydämen lapsia. Lääketieteessä usein sanotaan, että ajatusten juuri on sydämessä ja liika ajattelu loukkaa sydämen tyyneyttä. Tämän tyyppiset kielikuvat ovat täysin vastaavia lääketieteen ja taolaisuuden kanssa...<br />...hiippakunnilla tarkoitin siis taolaisia, lääkäreitä, kungfutselaisia ja kaikki muita ajan hiippareita...Mikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-199606608394020012015-01-18T22:33:54.997+02:002015-01-18T22:33:54.997+02:00Aikakaudessa pysyminen onkin vaikeaa. Jos halutaan...Aikakaudessa pysyminen onkin vaikeaa. Jos halutaan välttää Rothin (tai mun) kaltaista tulkitsemista, ei voida käyttää myöhemmistä lähteistä olevia tapoja tulkita käännöstä tehdessä, vaan on pakko vain kääntää sanasta sanaan. Sitä Roth ei näytä tekevän. Kommenteissa ja alaviitteissä on mielestäni sallittua ja asiallistakin käyttää myös aikakaudesta poikkeaviakin tekstejä, kun halutaan selittää sisältöä. Esimerkiksi tuota "tietämisestä seuraa pysähtyminen"...tai oikeastaan se pitäisi olla muodossa: "tietämistä seuraa pysähtyminen"...voidaan selittää lainaamalla vastaavaa käsitystä Zuowanglunista. Kun tekstissä puhutaan sekaannusta aiheuttavista aiheista sanotaan, että: "....On annettava ajatusten puntaroida ja sallittava asioiden saavuttaa päätöksensä. Asioiden epäilemisestä palataan ymmärrykseen. Tämä on elämän viisauden todellinen perusta. Ymmärryksen jälkeen seuraa pysähtyminen, eikä [silloin enää] saa jatkaa ajattelua. Ajattelusta seuraa se, että äly vahingoittaa tyyneyttä. Tämä on sitä, että lapsi loukkaa juuriaan. Vaikka se (äly tai mieli) laukkaisi hetken suurella taidolla, lopulta sotkeudutaan 10 000 muuhun asiaan."<br />Sitä, tarkoitettiinko kyseisellä tekstillä alaviitteessä esitettyä spekulaatiota ei tiedetä, mutta sen arviointi jää lukijalle. Toisin kuin tilanteessa, jossa tulkinta sisällytetään käännökseen.<br /><br /><br />ps. mie tuun kirjavarkaisiin...<br /><br />Mikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-32601594037903359632015-01-18T22:33:03.951+02:002015-01-18T22:33:03.951+02:00Kiitos kovasti linkistä Rothin käännökseen!
Toi e...Kiitos kovasti linkistä Rothin käännökseen!<br /><br />Toi essenssi on todellakin ongelmallinen termi. Yritän kirjassani hivenen määritellä sitä, koska päädyin kääntäessäni lopulta sanaan essenssi, vaikka se ei ehkä ole parasta suomea. Osassa tekstejä sitä käytetään hyvin eksistentialismista tutussa merkityksessä olemus tai ydinolemus. Olemus/ydinolemus ei kuitenkaan toimi ollenkaan, jos puhutaan essenssistä "lääketieteellisessä" merkityksessä, kuten kasvien tai ravinnon essenssi.<br />Myös useissa lääketieteellisissä teksteissä jing/essenssi tarkoittaa montaa asiaa. Mainitsemaasi Taon kaltaista essenssi-käsitystä näkyy oikeastaan monissakin teksteissä. Esimerkiksi Suwenin ensimmäisessä luvussa kohdassa, joka kuvaa muinaisten aikojen ihmisiä:<br />"Hengittäen essenssiä ja qìtä he ainoastaan ylläpitivät henkeä. Heidän lihakset, jänteet ja liha olivat yhtä. Heidän elinaikansa ylitti taivaan ja maan [lait], eikä heillä ei ollut loppua. Tälläinen on Taon elämä."<br />Sama tulee esille myös samasta kappaleesta löytyvässä kohdassa:<br />"He kokosivat essenssinsä täydentämään henkeään ja pystyivät kulkemaan taivaan ja maan välissä.....Siten he huipentaen täydensivät elinaikansa, voimansa ja kohtalonsa sekä olivat pyhittyneinä Taolle."<br /><br />Joissakin teksteissä (taolaisissa ja lääketieteellisissä) jing tarkoittaa siemennestettä. Osassa tekstejä se on luonteeltaan perinnöllinen ja joissain se vastaa pitkästi karmisia vaikutteita. Monesti sillä tarkoitetaan kaikkia näitä merkityksiä yhtä aikaa. Tämä tuntuu olevan se, joka unohtuu usealta länsimaalaiselta tutkijalta. Kiinalaisilla on taipumus ymmärtää merkin nähdessään useita eri merkityksiä yhtäaikaisesti.<br /><br />Muutenkin on aika vaikea välillä määritellä eroa lääketieteellisen perinteen ja taolaisuuden välille. Tiedän esim Komjathyn kritisoivan ajatusta kiinalaisen lääketieteen taolaisuudesta, mutta toisaalta pitää muistaa monien lääkäreiden olleen taolaisia. Se on vaikuttanut selvästi terminologiaankin. Esim Wang Bing, joka vaihtoi tuon mainitsemani kappaleen Suwenin ensimmäiseksi kappaleeksi, oli taolaisuuden kannattaja. Se tulee esille hänen Suwen kommentaareistaan ja vaikka noiden kappaleiden uudelleen järjestelyistä.<br /><br />Tämä menee nyt hieman lääketieteellisen perinteen sekoittamiseen aiheeseen, mutta esimerkiksi juuri tuon hienovaraisen puhdistetun essenssin nähdään osaltaan olevan peräisin tai edes täydentyvän tai muuntuvan ravinnon vuoksi. Useilla taolaisilla oli käsitys. että ravinnon essenssi vaikuttaa ruuan kautta ajatuksiin ja tunteisiin. Näissä konteksteissa usein nähdään essenssin vaikuttavan ajatusten syntymiseen ja kulkuun. Joidenkin askeettisten harjoittajien mielestä essenssi puhdistui ja jalostui esim paastolla ja näin auttoi tyhjentämään mieltä. Oleten, että osittain tätä tarkoitettiin noilla essenssin luomilla ajatuksilla. Toinen puoli liittyy myös tuohon dantian käsitykseen. Alin dantian on essenssin asuinsija, mutta myös emootioiden ja ajatusten lähde.<br />.........jatkuuMikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-29345046867078398702015-01-16T12:36:41.450+02:002015-01-16T12:36:41.450+02:00Amatsoonista taisin tilata. Täältä muuten löytyi R...Amatsoonista taisin tilata. Täältä muuten löytyi Rothin käännös: http://www.stillness.com/tao/neiyeh.txt<br /><br />Kiitos vertailukohdista, pointeista ja näkökulmista. Ainakin on selvää, että se miten tekstin konteksti konstruoidaan, vaikuttaa tulkintaan erittäin paljon, koska merkit voi tulkita monella tapaa. Minä en tässä vaiheessa ota vielä sen enempää kantaa eri tulkintamahdollisuuksiin. Paras mitä voidaan toivoa, on kaiketi hyvin perusteltu ja vakuuttava tulkinta. Kuten sanoit, Roth tulkitsee tekstin meditaatio-ohjeena. Tuo eka mainitsemasi kohta VIII viittaa siis harjoitukseen, kun sun tulkinta viittaa enemmän toimintaperiaatteeseen. <br /><br />"Myöskään qihin liittyvästä ohjailusta ei sanota mitään." Tulkitsisinko Rothia oikein, jos ajattelisin sen käyttävän termiä qidao qin tienä eli qin ohjaamisen taitona. Eli käännös sisältää tulkintaa. Ja aina se sisältää. Kysymys on siitä, kuinka kauas mennään itse alkutekstistä. Mahtaakohan Roth perustella ajatusten syntymistä essenssistä? Rothin käännös menee oikeastaan: "When the vital energy is guided, it [the vital essence] is generated." Olin itse lepsuillut hakasulkeet pois. Roth antaa kuitenkin ymmärtää, että qin ohjaaminen nimenomaan synnyttää essenssiä. Mutta tässä on siis tärkeää se, mitä essenssillä tarkoitetaan. Se poikkeaa lääketieteen essenssistä, kuten tämä artikkelintynkäkin ehkä osoitti. Huomaa myös, että mun selitykset tulee pääasiassa Kirklandilta ja käännökset Rothilta.<br /><br />Roth pointtaa, että termit essenssi ja dao ovat tekstissä hyvin lähellä toisiaan. Se on myös hyvin jalostunut, tiivistynyt ja hienovarainen elämänenergian muoto. "The vital essence: it is the essence of the vital energy." Tuohon, että essenssi tuottaa ajatuksia en osaa sanoa mitään.<br /><br />Myöhempien tekstien käyttö tulkinnassa on mielestäni kyseenalaista, mutta niiden tunteminen ohjailee tietysti sun mieltä ja näkemistä. Siinä täytyisi olla varovainen ja kriittinen. Viittaatko "hiippakunnilla" lääketieteellisin perinteisiin vai taolaisiin perinteisiin? Lääketieteen näkökulma avaa tekstiä tavalla, joka on hyvin antoisa. Mutta oletan, että käsitteiden tulkinta lääketieteen myöhempien termien kautta on ongelmallinen.<br /><br />Mitä tuo "tietämisestä seuraa pysähtyminen" muuten tarkoittaisi? Mikä pysähtyy? Sinänsä sun perustelu rakenteen kautta vaikuttaa ainakin minusta johdonmukaiselta. <br /><br />Luultavasti tuohon Rothin tulkintakehykseen perehtyminen kirjan kautta perustelis sen ratkaisut.<br /><br />Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-67683107483740126462014-12-20T20:49:14.256+02:002014-12-20T20:49:14.256+02:00Part 2:
Kiinaksi kohta on:
精也者
氣之精者也
氣道乃生
生乃思
思乃知
...Part 2:<br />Kiinaksi kohta on:<br />精也者<br />氣之精者也<br />氣道乃生<br />生乃思<br />思乃知<br />知乃止矣<br />凡心之形<br />過知失生<br /><br /><br />Lauseiden rakenne on jokaisella "x:stä seuraa y" -rivilla sama, joten on lähes pakko hylätä perusteetta muuttuva lauseenrakenteen tulkinta, kuten rivillä 11: "sinun on lopettava". Mielestäni lause on käännettävä samaan muotoon kuin muutkin, eli "tietämisestä seuraa pysähtyminen". Viimeinen merkki 矣 toimii oikeastaan huutomerkkinä tai muuna painottavana tekijänä, eikä suoranaisesti lauseen merkitystä muuttavana. Myöskään qihin liittyvästä ohjailusta ei sanota mitään. Mikäli 之 käännetään ohjaamiseksi, niin silloin qi ohjaa essenssiä, eikä qin ohjaaminen muodosta essenssiä. Essenssin ei mielestäni voida tekstin pohjalta nähdä tuottavan ajatuksia, vaan oikeastaan qin virtausten tai Qin Taon. Qidao on hankala käännettävä ja itse ole päätynyt yrittää selvittä sitä alaviitteessä, sillä se olisi suoraan käännettynä oikeastaan qin väylät, jolloin kohdan idea olisi saman tyyppinen kuin monissa muissa myöhemmissä teksteissä, joissa juuri qin kanavissa tapahtuvien muutosten nähdään synnyttävän ajatukset. Tähän myös perustuu ajatus kanavien tyhjäksi tekemisestä tai elementtien poistamisesta, jolloin olemus läpäisee kaiken, eikä qi ilman tarttumapintaa synnytä enää ajatuksia. Tämä tulkinta vahvistui 500-luvulla buddhalaisten myötä, joten kyseessä on myös paljon myöhemmät lähteet. Silti alkutekstin rakenne ei myötäile Rothin käännöstä.<br /><br />Teksti on kieltämättä hankala ja jouduin tekemään kompromisseja ja käyttämään hieman löysempää tulkintaa esimerkiksi kohdassa "tavallisesti sydän [kulkee] kohti muotoja", sillä vaikka klassisessa kiinassa 之 muodostaa useimmiten genetiivin tai viittauksen edelliseen, niin sitä käytetään myös tarkoittamaan menemistä, saapumista ja johtamista johonkin. Lause voidaan tulkita myös tarkoittamaan "mielen muotojen ja liiallisen tiedon myötä". Tulkintaan päädyin osittain muiden tekstien vuoksi, sillä varhaisissa teksteissä sydämessä asuu muisto, joka muodostaa intention tai yin, joka saa qin virtaamaan johonkin kohteeseen. Kun sydämellä/mielellä ei ole muotoa, niin se lepää tyhjyydessä. Tällöin qi ja essenssi vahvistuvat.<br /><br /><br />Mistä muuten olet saanut Rothin käännöksen. Yritin ostaa kyseistä teosta aikaisemmin Amazonin kautta tai siis heidän yhteistyötahoiltaa Amazonin sivuilta, mutta he eivät toimittaneet sitä Suomeen. Olisin kiinnostunut lainaamaan....<br />Mikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-21622408141072847872014-12-20T20:48:06.974+02:002014-12-20T20:48:06.974+02:00Part 1:
Ihan mahtavaa nähdä Rothin käännöstä! Ja ...Part 1:<br /><br />Ihan mahtavaa nähdä Rothin käännöstä! Ja etenkin kiehtovaa verrata sitä omaansa, joka poikkeaa jonkin verran. Erot esittelemissäsi kohdissa ovat pieniä, mutta ne paljastavat aika suuren eron tulkinnassa.<br /><br />Esimerkiksi VIII kohdan käännöksestä:<br /><br />Rothin käännös on muodossa:<br />4 Silmät ja korvat valppaina ja selkeinä,<br />5 Neljä raajaasi tukevasti paikoillaan,<br />6 Voit valmistella asuinsijan elämän essenssille.<br /><br />Miun versio:<br />Korvat ja silmät tarkkoina ja kirkkaina<br />Neljä raajaa vahvoina ja kestävinä<br />Näitä voidaan pitää essenssin asuntona<br /><br />Eron osittain ehkä juontaa juurensa lääketieteellisistä lähteistä, kuten Suwen, jossa esimerkiksi essenssin vuotamiseen liittyvien aukkojen (erityisesti korvat ja silmät) nähdään olevan riippuvaisia juuri essenssistä. Mikäli essenssiä ei ole hukattu vaan se on säilytetty ja jalostettu, silmät ja korvat säilyvät kirkkaina ja toimivina. Essenssin säilymisestä riippuu pitkälti myös raajojen voimakkuus ja kestävyys. Tämän vuoksi niitä kutsutaan essenssin varastoiksi ja sen täyteyden ilmentymiksi. Esimerkiksi silmien vanha nimitys Lingshussa on 精明 jingming eli essenssin kirkkaus. Koska kyseessä on varhaisempi teksti kuin Suwen tai Lingshu on tietysti aika vaarallista tehdä päätelmiä niiden pohjalta...eikä myöskään noiden tekstien kirjoittajien hiippakunnat ole selvillä. "Autenttista" käännöstä on siten mahdotonta edes tehdä.<br /><br />Suurena erona on myös Rothin tapa tulkita teosta ohjeena, vaikka teksti voidaan yhtä hyvin nähdä myös toteamusmaisena kuvauksena. Tämä tulee esimerkiksi esille seuraavissa riveissä:<br /><br />7 Elämän essenssi: se on elämänenergian ydinosa.<br />8 Kun elämänenergiaa ohjataan, muodostuu essenssiä,<br />9 Mutta kun sitä muodostuu, syntyy ajattelu.<br />10 Kun on ajattelua, on tietoa,<br />11 Mutta kun on tietoa, sinun on lopetettava.<br />12 Milloin hyvänsä mielen muodoilla on liiallista tietoa,<br />13 Menetät elinvoimaasi. <br /><br />Itse olen kääntänyt kohdan muotoon:<br /><br />Mitä on essenssi?<br />Se on Qìn olemus<br />Qìn Taosta seuraa elämä<br />Elämästä seuraa ajatukset<br />Ajatuksista seuraa tietäminen<br />Tietämisestä seuraa pysähtyminen<br />Tavallisesti sydän [kulkee] kohti muotoja<br />Liialla tietämykseen [pyrkimisellä] heikennetään elämää<br />Mikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-4699830582907070552014-12-08T00:24:10.001+02:002014-12-08T00:24:10.001+02:00Hyvä hyvä Mikael. Mietinkin laittaa suoran linkin ...Hyvä hyvä Mikael. Mietinkin laittaa suoran linkin sun käännökseen, mutta siinäpä se nyt on.Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-51585987495718977962014-12-05T23:33:40.795+02:002014-12-05T23:33:40.795+02:00Ohessa ois suomennos Zhou Dunyinin kirjoittelemast...Ohessa ois suomennos Zhou Dunyinin kirjoittelemasta Taijitushuosta:<br />http://kiinalainenlaaketiede.fi/Kosmologia<br /><br />Tuo 而 olikin pirullinen. Vaikka ensin päädyin wujista seuraa taiji -tulkintaan, niin päädyin silti lopulta kääntämään merkin 而 ja-sanaksi. Yleisemmin ajalla käytettiin esim. merkiä 則, kun viitattiin että jostain seuraa jotain. Aikaisemmin merkkiä 而 käytetään kuiteinkin esim. yijingissä tarkoittamaan ja, mutta, silti ja tästä seurauksena. Lisäksi kyseisessä tekstissä käytetään esimerkiksi ilmausta 而生 korostettaessa sitä, että jostain tulee tai synntyy jotain muuta. Taiji on usein määritelty ilmenemättömäksi tai ykseydelliseksi ja siten sitä voitaisiin tulkita wuji pariksi. Kuvassa tosin tuo taiji on selvästi erillään wujista.....Mikael Ikivesihttp://ikivesi.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-51294722692936411652014-10-12T22:36:11.360+03:002014-10-12T22:36:11.360+03:00Kiitos kauniista kiitoksesta ;)Kiitos kauniista kiitoksesta ;)Teemu Suuntamaahttps://www.blogger.com/profile/14412383020655954072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-898125130125711118.post-70212671647744290102014-09-30T08:51:10.810+03:002014-09-30T08:51:10.810+03:00Kaunis kiitos selkeästä ja kirkkaasta Daon idean k...Kaunis kiitos selkeästä ja kirkkaasta Daon idean kuvauksesta. On ilo lukea suomenkielellä sen saman hengen mukaista viestiä, jonka olen itse saanut espanjalaisesta Neijing-koulusta.LinNinhttps://www.blogger.com/profile/13527238334860013908noreply@blogger.com