sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Korkein kirkkaus (Shangqing)

Termi Shangqing 上清 viittaa kahteen erilliseen ilmiöön. Alunperin se merkitsi kokoelmaa kirjoituksia, jotka Yang Xi (330–386) sai ilmestyksinä vuosien 364 ja 370 välillä. Kiinalainen eteläinen aristokratia omaksui nämä tekstit myöhempien ”apokryfisten” tekstien kanssa 400- ja 500-luvuilla. Ne asetettiin taolaisen kaanonin kolmen luolan järjestelmän  (sandong) korkeimmalle tasolle. Myöhemmin termi viittasi myös uskonnolliseen liikkeeseen, jonka varsinainen perustaja oli Tao Hongjing (456–536) ja jolla oli omat patriarkkansa, pyhät paikkansa, liturgiansa ja suuri määrä muita tekstejä.

Tao Hongjing palaa vuorelle. Xie Shichen (1487-1567).

perjantai 22. toukokuuta 2015

Ge Hong ja Baopuzi


Ge Hongia 葛洪 voidaan (n. 283–343) pitää merkittävänä hahmona pitkässä perinteessä, joka ulottuu Han-kauden kuolemattomuuden tavoittelijoihin. Hän on yksi linkki niiden ketjussa, jotka jatkoivat ja kehittivät viiden vaiheen koulukunnan vastaavuusajattelua. Ge Hongilta on säilynyt teos, joka tunnetaan hänen pseudonyyminsä nimellä Baopu zi  抱朴子 (Yksinkertaisuutta syleilevä mestari). Baopu zin sisäiset luvut on kääntänyt englanniksi James R. Ware nimellä Alchemy, Medicine and Religion in the China of A.D. 320: The Nei Pien of Ko Hung (1966)



tiistai 12. toukokuuta 2015

Taivaalliset mestarit (Tianshi)


Tämä artikkeli käsittelee varhaista taolaista liikettä ja koulukuntaa nimeltä Taivaallisten mestarien tie (Tianshi dao), joka tunnetaan muodollisemmin nimellä Ortodoksinen ykseys (Zhengyi). Tämä varhaisvaiheissaan millenaarinen lopun aikoja odottanut koulukunta keskittyy erityisesti yhteisölliseen rituaalitoimintaan. Perinne on yksi kahdesta suuresta nykyisin vallitsevasta taolaisesta suuntauksesta. Toinen on Täydellisen totuuden koulukunnan Longmen-haara. Tarkoitukseni on jatkossa ottaa käsittelyyn historiallisesti merkittävimpiä taolaisia ryhmittymiä sopivaksi katsomassani järjestyksessä.

Zhang Daoling