Neiye – Sisäinen harjoitus

Zhuangzi ja Daode jing on yleisesti tunnustettu klassisen taolaisuuden ensisijaisina teksteinä. Ja näiden tekstien teemojen jatkuminen myöhemmissä taolaisissa perinteissä oli keskeisenä tutkijoiden keskustelun kohteena. Tässä keskustelussa ”filosofinen taolaisuus” (Zhuangzi, Daode jing) nähtiin erillään ”uskonnollisesta taolaisuudesta” (myöhempi perinne). Vasta aivan 1900-luvun lopussa alkoivat muutamat tutkijat kiinnittää huomiota erääseen toiseen muinaiseen tekstiin, jota asiantuntijatkaan eivät siihen asti juuri olleet tunteneet. Teksti on nimeltään Neiye 內業 (Sisäinen harjoitus tai sisäinen kehitys). 

Neiyen yhteydet taolaisen perinteen myöhempien piirteiden kanssa ovat nähtävissä paljon selkeämmin kuin Zhuangzin tai jopa Daode jingin. Se käsittelee nimensä mukaisesti sisäistä kultivointia, ja nykytutkimuksen mukaan se tulisi lukea yhdeksi merkittävistä taolaisuuden klassisen kauden teoksista. Klassisen taolaisuuden uskonnollisten piirteiden hyväksyminen mahdollistaa oikeamman ymmärryksen taolaisuudesta jatkuvana perinteenä. 

Osia Neiyestä on kääntänyt suomeksi Pertti Seppälä teoksessa Kiinalaista elämänviisautta (2006). Neyen kokonainen käännös ilmestynee ensin vuoden aikana Mikael Ikiveden laajassa teoksessa Neiguan – sisäinen katselu taolaisessa perinteessä. Tämän tekstin käännökset on suomennettu Harold D. Rothin teoksesta Original Tao: inward training (Nei-yeh) and the foundations of Taoist mysticism (1999). Teksti mukailee enimmäkseen Russel Kirklandin tulkintoja Neiyestä ja sen merkityksestä.

Neiye koostuu noin 1600 kirjoitusmerkistä, se on kirjoitettu riimiteltyyn proosatyyliin, hyvin samaan tapaan kuin Daode jing. Siinä toistuvat jotkin samat piirteet kuin Daode jingissä ja Zhuangzissa, mutta toisaalta monet näiden teosten huolenaiheet puuttuvat siitä kokonaan. Se on yleisesti ajoitettu noin vuosiin 350–300 eaa. Teksti hävisi yleisestä kierrosta 100-luvun puolivälissä eaa., jolloin se liitettiin Han-kauden sekalaiseen kokoelmateokseen nimeltä Guanzi  管子 (Mestari Guanin teokset).

Tällaisia sisällöltään sekalaisia teoksia ei pidetty myöhemmissä historian vaiheissa tärkeinä, eivätkä kiinalaiset oppineet tai filosofit juuri perehtyneet niiden sisältöihin. Neiye löydettiin siis uudelleen vasta 1900-luvulla. Samaisessa Guanzi-kokoelmassa on säilynyt kaksi myöhäisempää ja ilmeisesti Neiyestä ammentavaa teosta: Xinshun 心術 (Mielen taidot) osat shang 上 ja xia下. 

Huolimatta siitä, että teoksen arvoa ei historiallisesti ole tunnustettu, Neiyellä on kuitenkin juuri sisältönsä puolesta ollut erittäin perustavanlaatuinen vaikutus taolaiseen perinteeseen ja kiinalaiseen kulttuuriin. Se on nähtävästi vaikuttanut Daode jingin muotoon ja joihinkin sen sisältöihin. Se näyttää myös vaikuttaneen merkittävällä tavalla monien myöhempien taolaisten henkilökohtaiseen kultivointiin liittyviin uskomuksiin ja harjoitteisiin—aina Huainanzista 淮南子 (Huainanin mestarien kirja) ja Taiping jingistä 太平經 (Suuren rauhan kirja) nykypäivään asti—samoin kuin perustavanlaatuisiin perinteisen kiinalaisen lääketieteen käsitteisiin. 

Neiyestä löytyvät ensimmäiset ymmärrettävät viittaukset qin (elinvoima), jingin (essenssi) ja shenin (henki) henkilökohtaiseen kultivointiin. Se on mahdollisesti vaikuttanut myös uuskungfutselaisiin henkilökohtaisen kultivoinnin ihanteisiin Mengzin 孟子 mielen (xin) kultivointia ja qin keräämistä koskevien opetusten kautta. Neiye alkaa luonnehtimalla essenssiä koko maailmankaikkeuden läpäisevänä, elävöittävänä voimana, joka voidaan varastoida ihmisen mieleen/sydämeen: 

I

1 Kaikkien asioiden elämän essenssi

2 On se, joka saattaa ne eloon.

3 Se synnyttää viisi viljaa alhaalla

4 Ja muuttuu tähtikuvioiksi ylhäällä.

5 Kun se virtaa taivaissa ja maassa

6 Kutsumme siitä aavemaiseksi ja mystiseksi

7 Kun se varastoituu ihmisolentojen rintaan,

8 Kutsumme heitä viisaiksi.

Neiyen opetukset eroavat melko lailla ideoista, joita useimmat asiaan syvemmin perehtymättömät liittävät niin sanottuun ”filosofiseen taolaisuuteen”. Mutta sen opetukset vaikuttavat tutummilta niille,  jotka tuntevat jollain tapaa qin kultivointiin keskittyviä modernin taolaisuuden perinteitä. Neiye vaikuttaa olevan varhaisin säilynyt teksti, joka selittää henkilökohtaisen kultivoinnin elämänvoimien säännöstelynä ja kehottaa sen päivittäiseen harjoittamiseen. 

Näitä voimia ovat qi (elämänenergia) ja jing (elämän essenssi). Tässä yhteydessä jingiä ei liitetä myöhempään kiinalaiseen käsitykseen jingistä sukuelinnesteinä. Mengzin tavoin Neiyessä mielen (xin) todetaan olleen alunperin niin kuin sen tulisikin olla mutta tarvitsevan nyt korjaamista ja vahvistamista. Mieli kiihtyy liiallisen toiminnan seurauksena, mikä johtaa jingin ehtymiseen. Tämä puolestaan johtaa mielen sekaannukseen, sairauteen ja kuolemaan.

Kahdeksas säe kuvaa kultivointiharjoituksen kehollista perustaa ja määrittelee essenssin elämänenergian jalostuneena, tiivistyneenä ja hienojakoisena muotona. Elinvoima heikkenee liiallisen ajattelun ja tiedon seurauksena:

VIII

1 Vain jos voit olla keskustassasi tyyni,

2 Voit olla vakaa.

3 Vakaa mieli ytimessäsi,

4 Silmät ja korvat valppaina ja selkeinä,

5 Neljä raajaasi tukevasti paikoillaan,

6 Voit valmistella asuinsijan elämän essenssille.

7 Elämän essenssi: se on elämänenergian ydinosa.

8 Kun elämänenergiaa ohjataan, muodostuu essenssiä,

9 Mutta kun sitä muodostuu, syntyy ajattelu.

10 Kun on ajattelua, on tietoa,

11 Mutta kun on tietoa, sinun on lopetettava.

12 Milloin hyvänsä mielen muodoilla on liiallista tietoa,

13 Menetät elinvoimaasi.  

Neiyen kultivointiharjoitus vastaa muiden varhaisten taolaisten tekstien kannattamia menetelmiä. Niitä voi pitää apofaattisen meditaation muotoina, mihin yleisesti kuuluu negaation ja unohtamisen systemaattinen prosessi. Siinä tietoisuus pyritään tyhjentämään egoon perustuvan tavanomaisen kokemuksen sisällöistä, kuten aistihavainnoista, tunteista, haluista ja ajatuksista. Järjestelmällinen tyhjentäminen johtaa lisääntyvän tyyneyden tiloihin, kunnes harjoittaja kokee täysin keskittyneen sisäisen ykseyden, joka on täynnä valoa ja selkeyttä ja joka ei ole sidottu yksilölliseen minään.

Terveyden ja elinvoiman säilyttämiseksi mieli tulisi hiljentää. Näin voidaan vetää puoleen qitä ja muita voimia, kuten shen 神 (”henki” tai ”henkinen tietoisuus”) ja dao 道 (hämärä termi, joka ilmeisesti vaihtelee termien shen ja qi kanssa). Neiyessä shen ja dao ovat ihmisen ulkopuolisia voimia, joita on opittava ohjaamaan itseensä puhdistamalla keho, mieli ja sydän. Koska nämä voimat tulevat ja menevät, on kehon tilaa säännösteltävä tarkasti ravitsemuksella ja oikeanlaisella hengityksellä. Syömisohjeissa painottuu kohtuus ylisyömisen ja paaston välillä: vatsaa ei tulisi syödä täyteen. Viides säe kuvaa daon tämän puolisena (ei-abstraktina), mutta ulkopuolisena voimana, joka voidaan vastaanottaa mielentyyneyden ja kehon energiatasapainon myötä:

V

1 Daolla ei ole määrättyä paikkaa;

2 Se on erinomaisen mielen sisällä.

3 Kun mieli on tyyni ja elämänenergia on säännöllinen,

4 Näin dao voidaan saada pysymään.

5 Dao ei ole meistä etäällä;

6 Kun ihmiset saavuttavat sen, he tulevat ravituiksi.

7 Dao ei ole meistä erillään;

8 Kun ihmiset ovat linjassa sen kanssa, he ovat tasapainossa.

9 Sen tähden: keskittynyt! kuin voisit sitoa itsesi siihen kiinni.

10 Erottamaton! kuin kaikkien sijaintien ulkopuolella.

11 Daon todellinen tila:

12 Kuinka se voitaisiin käsittää ja selittää?

13 Kultivoi mieltäsi, saata ajatuksesi tyyneyden tilaan,

14 Näin dao voidaan saavuttaa.

Mengzin ja Daode jingin (55) tavoin myös Neiye varoittaa, ettei qitä tule yrittää hallita väkisin. Sitä ei voi saada tulemaan tai pysymään tahdonalaisesti, vaan ainoastaan puhdistamalla itsensä ja tekemällä sille tilaa. Kyky saavuttaa tämä tavoite riippuu ihmisen ”sisäisestä voimasta” (de 德). Jos harjoittajan de on riittävä, hän vetää puoleensa kyseessä olevia elämänvoimia (qi/shen/dao) ja säilyttää ne. Dellä on tässä yhteydessä yleinen muinainen merkitys ”oikeanlainen suhde elämän näkymättömiin voimiin”, jolla on myös moraalinen sävy. Toinen säe kuvaa toisaalta varsin konkreettisen elämänenergian älyllistä ymmärtämistä ja kategorisointia vältteleviä piirteitä sekä detä ja sen kehittämistä: 

II

1 Sen tähden tämä elämänenergia on:

2 Kirkas! — kuin kohoaisi taivaisiin;

3 Pimeä!—kuin vajoaisi syvyyksiin;

4 Laaja!—kuin olisi valtameressä;

5 Korkea!—kuin olisi vuoren huipulla.

6 Sen tähden elämänenergiaa

7 Ei voida pysäyttää väkisin,

8 Se voidaan kuitenkin turvata sisäisen voiman avulla.

9 Sitä ei voida kutsua puheella,

10 Se voidaan kuitenkin toivottaa tervetulleeksi tietoisuudella.

11 Pidä siitä kunnioittaen kiinni äläkä päästä irti:

12 Tätä kutsutaan ”sisäisen voiman kehittämiseksi”.

13 Kun sisäinen voima kehittyy ja viisaus ilmenee

14 Kymmenentuhatta asiaa voidaan ottaa haltuun, viimeiseen asti.

Kuten aiemmin mainittiin, ihmistä, joka tekee nämä asiat hyvin kutsutaan ”viisaaksi” tai ”pyhimykseksi” (shengren). Tämän ihanteen jakavat Daode jing ja uuskungfutselaiset, kuten Zhu Xi (1130–1200). Neiyen ajatuksissa ei ole sukupuolirajoittuneisuutta, joten sekä miehet että naiset ovat mahdollisesti harjoittaneet sen harjoituksia. 

Jotta Neiyen opetusten paikka klassisen Kiinan virtausten keskellä voitaisiin ymmärtää, on huomioitava muutamia seikkoja. Ensinnäkin Neiye ei osoita minkäänlaista kiinnostusta politiikkaan. Toisin kuin Daode jing, joka tarjoaa ohjeita hallitsijoille, Neiye ei anna tämänlaisia neuvoja. Viisaalla ei ilmeisestikään oleteta olevan poliittista valtaa eikä hänen edes oleteta tavoittelevan sellaista. 

”Herrasmiehen” (junzi 君子), jolla on hyvin hallittu mieli, todetaan muuttavan kaiken hänen ympärillään—mikä viittaa Kungfutsen oppilaan vaikutukseen. Mutta tekstissä ei mainita kungfutselaisia ihanteita kuten li (oikeanlainen sosiaalinen käytös) tai ren (hyväntahtoisuus). Neiye ei kuitenkaan missään kohtaa pilkkaa kungfutselaisia ihanteita, toisin kuin Daode jing ja Zhuangzi. 

Neiyen yhdestoista säe kuvaa elinvoimaisuuden kehon ja essenssin tasapainoisena yhdistymisenä. Tunteiden ja halujen rajoittaminen, keskittynyt, tasapainoinen hengitys ja kehon vakauttaminen mielentyyneyden saavuttamiseksi tuo pitkän eliniän:

XXI

1 Mitä tulee kaikkien olentojen elämään:

2 Taivaat synnyttävät heidän elämän essenssinsä,

3 Maa synnyttää heidän kehonsa.

4 Näiden kahden yhdistymisestä syntyy ihminen.

5 Kun ne ovat tasapainossa, on elinvoimaa;

6 Kun ne eivät ole tasapainossa, ei elinvoimaa ole.

7 Jos tarkastellaan niiden harmonisoimisen daoa,

8 Sen ydinkohdat eivät ole näkyviä,

9 Sen merkit eivät ole moninaiset.

10 Anna tasapainoisen ja keskitetyn [hengityksen] täyttää rintasi

11 Ja se kieppuu ja sekoittuu mielessäsi,

12 Tämä takaa pitkäikäisyyden.

13 Kun iloa ja kiukkua ei rajoiteta,

14 Sinun tulisi tehdä suunnitelma [niiden rajoittamiseksi].

15 Rajoita aistihalujasi;

16 Heitä pois nämä kaksinkertaisen epäonnen lähteet.

17 Älä ole iloinen, älä kiukkuinen,

18 Salli vain tasapainoisen ja keskitetyn [hengityksen] täyttää rintasi. 

Itse asiassa monikaan asia ei tunnu viittaavan siihen, että Neiyen kokoajat edes tunsivat muiden nykyisin hyvin tunnettujen klassisten ”koulukuntien” huolenaiheita. Siitä ei löydy tietoisuutta mohistien, legalistien tai yin-yang -teoreetikkojen opetuksista. Eikä se jaa Kungfutsen ja Mozin uskoa taivaaseen (tian 天), joka oli pannut alulle maailman tapahtumat, toivoi tiettyjä toimintatapoja noudatettavan ja toisinaan puuttui elämän tapahtumiin. 

Neiyessä ei myöskään ole merkkejä muista tavallisesti ”taolaisiksi” luokitelluista teemoista. Siinä ei esimerkiksi ilmene yksinkertaisen yhteiskunnan tai yksinkertaisen elämän ihannoimista, kuten Daode jingin luvussa 80 sekä sen ja Zhuangzin muissa ns. primitivistisissä luvuissa. Siinä ei myöskään ilmene monia muita Zhuangzista löytyviä ideoita, kuten kielen kritiikkiä; ihmismielen kykyä ymmärtää todellisuutta ei kyseenalaisteta; ”tavanomaisia” näkemyksiä vastaan ei hyökätä; eikä elämän esitetä olevan jatkuva muutoksen prosessi.

Toisin kuin Zhuangzissa ja Daode jingissä, siinä ei esiinny oletusta, jonka mukaan ihmiset olisivat muinoin eläneet ihanteellisella tavalla ja että myöhemmät sukupolvet olisivat jotenkin ”kadottaneet tien”. Neiyessä ei myöskään mainita useita muita Daode jingin avainteemoja. Siinä ei ole ohjeita sotilaille, ei kehotusta toimia ”feminiineillä” tavoilla, ei kehotusta harjoittaa teotonta toimintaa (wuwei), ei altruistisia moraaliopetuksia (tyyliin: valaistunut itsehillintä lopulta hyödyttää niin itseä kuin muita). Siinä ei myöskään ilmene käsitystä daosta äitinä, eikä pohdintoja olevasta ja ei-olevasta. Eikä siinä ole opetusta, jonka mukaan ihanneihminen poikkeaisi erityisen radikaalisti muista ihmisistä ja että hänellä olisi todempi käsitys todellisuudesta.

Daode jingin tavoin myöskään Neiyessä ei esiinny nimiä (henkilökohtaisia tai maantieteellisiä, todellisia tai fiktiivisiä), eikä se viittaa tiettyihin tapahtumiin (myyttisiin tai historiallisiin). Se on selkeästi laadittu kannustamaan melko spesifin biospirituaalisen kultivointimallin harjoittamiseen, tavoitteena saattaa harjoittaja yhteyteen elämän laajempien todellisuuksien kanssa.

Neiyen viimeisessä säkeessä tiivistyy näkemys daosta/qistä kosmisena voimana, joka voidaan vastaanottaa, jos mieli on kultivoitu tyyneyden tilaan. Kun tämä voima pysyy ihmisessä luonnollisesti, se näkyy ulkoisina merkkeinä ihossa ja hiuksissa. Kun dao läpäisee ihmisen, hän ei vedä puoleensa onnettomuuksia ja on sisäisesti vahva:

XXVI

1 Tuo mystinen elinvoima mielen sisällä:

2 Yhtenä hetkenä se saapuu, seuraavana taas lähtee.

3 Hienojakoinen, sen sisällä ei ole mitään;

4 Laaja, sen ulkopuolella ei ole mitään.

5 Kadotamme sen

6 Mielen levottomuuden aiheuttaman vahingon takia.

7 Kun mieli pysyy tyyneyden tilassa,

8 Dao vakiintuu luonnollisesti.

9 Ihmisillä, jotka ovat saavuttaneet daon

10 Se läpäisee heidän ihohuokosensa ja kosteuttaa heidän hiuksena.

11 Rinnassaan he pysyvät voittamattomina.

12 [Seuraa] tätä aistihalujen rajoittamisen daoa

13 Ja kymmenentuhatta asiaa eivät vahingoita sinua.

Kirjallisuus

Kirkland, Russell. 1997. "Varieties of 'Taoism' in Ancient China: A Preliminary Comparison of Themes in the Nei yeh and Other 'Taoist Classics'," Taoist Resources 7.2.

––––. 2008. ”Neiye. Inner Cultivation.” teoksessa The Routldegde Encyclopedia of Taoism, toim. Fabrizio Pregadio.

––––. 2004. Taoism. The Enduring Tradition. New York & London: Routledge.

Kohn, Livia. 2014. Johdatus taolaisuuteen. Suomentanut Teemu Suuntamaa. Helsinki: Basam books.

Roth, Harold D. 1999. Original Tao: Inward Training (Nei-yeh) and the Foundations of Taoist Mysticism. New York: Columbia University Press.