Qi

”Ihmiselämä on qin kokoontumista yhteen. Kun se kokoontuu yhteen, on elämää. Kun se hajoaa, on kuolema.” (Zhuangzi, luku 22)

Tämä teksti käsittelee tiiviisti qin 氣 käsitettä. Qi on perinteisen kiinalaisen ja taolaisen kosmologian keskeinen tekijä. Se myös tärkeä osa kehoharjoittelua sekä käsitteen tasolla että konkreettisena kehollisena aistimuksena.

Etymologisesti kiinalainen kirjoitusmerkki qi 氣 koostuu höyryä merkitsevästä osasta qi 气 riisiä merkitsevän merkin mi 米 päällä. Qi on kuin höyry, joka syntyy riisiä keitettäessä. Tässä mielikuvassa itse riisi vertautuu usein essenssiin (jing) ihmiskehossa.

Harjoitus ja keskustelut — näköaloja

Aion linkittää tämän vuoden aikana käytävät keskustelut enimmäkseen jollain tapaa taolaisesta perinteestä juontavaan harjoitukseen. Koetan kuitenkin läpi näiden keskusteluiden ylläpitää tietoisuuden harjoitusten ja käsitystapojen historiallisuudesta, siitä että niillä on jokin syntyajankohta, tietty kehityshistoria ja nykyinen konteksti.

Otan kussakin keskustelussa aiheeksi yhden taolaiseen perinteeseen liittyvän käsitteen; koska aiheet liittyvät jollain tapaa harjoitukseen, käsitellyt aihepiirit rajautuvat melko luonnollisesti kahteen aihealueeseen, jotka ovat taolainen ihmiskuva sekä kosmologia. 

Korkein kirkkaus (Shangqing)

Termi Shangqing 上清 viittaa kahteen erilliseen ilmiöön. Alunperin se merkitsi kokoelmaa kirjoituksia, jotka Yang Xi (330–386) sai ilmestyksinä vuosien 364 ja 370 välillä. Kiinalainen eteläinen aristokratia omaksui nämä tekstit myöhempien ”apokryfisten” tekstien kanssa 400- ja 500-luvuilla. Ne asetettiin taolaisen kaanonin kolmen luolan järjestelmän  (sandong) korkeimmalle tasolle. Myöhemmin termi viittasi myös uskonnolliseen liikkeeseen, jonka varsinainen perustaja oli Tao Hongjing (456–536) ja jolla oli omat patriarkkansa, pyhät paikkansa, liturgiansa ja suuri määrä muita tekstejä.

Tao Hongjing palaa vuorelle. Xie Shichen (1487-1567).

Ge Hong ja Baopuzi

Ge Hongia 葛洪 voidaan (n. 283–343) pitää merkittävänä hahmona pitkässä perinteessä, joka ulottuu Han-kauden kuolemattomuuden tavoittelijoihin. Hän on yksi linkki niiden ketjussa, jotka jatkoivat ja kehittivät viiden vaiheen koulukunnan vastaavuusajattelua. Ge Hongilta on säilynyt teos, joka tunnetaan hänen pseudonyyminsä nimellä Baopu zi  抱朴子 (Yksinkertaisuutta syleilevä mestari). Baopu zin sisäiset luvut on kääntänyt englanniksi James R. Ware nimellä Alchemy, Medicine and Religion in the China of A.D. 320: The Nei Pien of Ko Hung (1966). 

Taivaalliset mestarit (Tianshi)

Tämä artikkeli käsittelee varhaista taolaista liikettä ja koulukuntaa nimeltä Taivaallisten mestarien tie (Tianshi dao), joka tunnetaan muodollisemmin nimellä Ortodoksinen ykseys (Zhengyi). Tämä varhaisvaiheissaan millenaarinen lopun aikoja odottanut koulukunta keskittyy erityisesti yhteisölliseen rituaalitoimintaan. Perinne on yksi kahdesta suuresta nykyisin vallitsevasta taolaisesta suuntauksesta. Toinen on Täydellisen totuuden koulukunnan Longmen-haara. Tarkoitukseni on jatkossa ottaa käsittelyyn historiallisesti merkittävimpiä taolaisia ryhmittymiä sopivaksi katsomassani järjestyksessä.

Zhang Daoling

Täydellisyyden kultivoinnin kaavio (Xiuzhen tu)

Tämä artikkeli käsittelee toista merkittävää sisäisen alkemian kehokuvausta, Täydellisyyden kultivoinnin kaaviota eli Xiuzhen tuta. Tekstin sisältö noudattelee Fabrizio Pregadion ja Catherine Despeux’n tulkintoja. Xiuzhen tun on kääntänyt suomeksi Mikael Ikivesi. Siihen voi tutustua täällä.   

Taolaisen perinteen puitteissa sisäisen ja ulkoisen maailmankaikkeuden osatekijöitä ja sen lainalaisuuksia on kartoitettu monenlaisin tekstikuvauksin sekä visuaalisin esityksin. Silmille näkyvää taivasta on kartoitettu kaavioin, joihin kuuluvat mm. viiden planeetan muodot sekä kaksikymmentä kahdeksan kuun kartanoa. Taolaiset ovat kartoittaneet taivaiden kerroksia, maailmankaikkeuden hienompia tasoja ja täydellistyneiden (zhenren) tähtisiä asuinsijoja. On kartoitettu maallisen maiseman vuorenhuippuja ja niiden sisäisiä luolataivaita (dongtian), jotka haarautuvat maan alla suonten tavoin. Taolaisessa perinteessä on kartoitettu myös geomantisia piirteitä ja paikkojen erilaisia laatuja. 

Eri sisäelinten henget on kartoitettu samoin kuin kosmologisen luomisen prosessi ja ihmisen sijoittuminen siihen. Alkemiallisen muuntumisen prosessi ja ihmisolemuksen hienovarainen energeettinen rakenne on myös kuvattu. Toisin sanoen taolaiset ovat kartoittaneet maailmankaikkeuden eri tasoja ja niiden keskinäisiä vaikutuksia, jotka ovat samanaikaisesti kosmos, maailma, maisema, yhteisö/valtio ja yksilö. Tällainen kuvaus on aiemmin käsitellyn Neijing tun ohella myös Xiuzhen tu, Täydellisyyden kultivoinnin kaavio.

Sisäisten kanavien kaavio (Neijing tu)

Aikaisemmassa tekstissä käsittelin taolaisia kehokuvauksia, ja tarkemmin viittä kehon metaforaa: kosmologista, poliittista, teologista, luonnollista ja alkemiallista. Tämän artikkelin aiheena on tunnetuin taolainen kehokuvaus: Sisäisten kanavien kaavio eli Neijing tu 內經圖. Noudatan tulkinnoissa pääosin Fabrizio Pregadiota (2015) sekä Louis Komjathya (2008 ja 2009), jotka tosin tekevät hieman toisistaan poikkeavia painotuksia. Artikkelin sisällön täydentämiseksi saattaa olla hyödyllistä katsoa aiempia tekstejä ”Taolaisia kehokäsityksiä” sekä ”Sisäinen alkemia (neidan)”.

Sisäisen alkemian kontekstissa harjoittajan fyysinen keho toimii—samoin kuin varhaisemmissa taolaisuuden muodoissa—metaforisen tai symbolisen kehon ilmennyksen eräänlaisena kannattimena. Tässä yhteydessä se sisältää alkemialliset ainesosat, astian, tulisijan ja tulen. Sisäisen alkemian eri lähteet painottavat kuitenkin eri tavoin kehon ”aineellisuutta” tai sen ”symbolisuutta”. Koska yleistävät kuvaukset alkemiallisesta kehosta yhdistelevät helposti eri näkemyksiin pohjautuvia piirteitä edustamatta tarkasti ainoatakaan, on niihin syytä suhtautua asianmukaisella varauksella. 

Taolaisia kehokuvauksia

Tämä artikkeli käsittelee yleisellä tasolla taolaisia kehokuvauksia. Yksittäisiin kuvauksiin, kuten alkemialliseen kehoon, syvennytään myöhemmin tarkemmin. Keholla on erittäin merkittävä rooli taolaisessa harjoituksessa sen koko laajuudessa. Taolaiselle tietämys kehon anatomisista muodoista ja fysiologisista toiminnoista on kuitenkin lähes merkityksetöntä, sillä fyysisellä keholla on toisenlainen tehtävä. Se kannattelee erilaisia metaforia, jotka ilmaisevat koko ihmisen suhdetta daoon. Toisin sanoen taolaisuudessa keskeisessä roolissa ei ole fyysinen keho ymmärrettynä länsimaiseen tapaan, vaan ns. symbolinen keho. 

Sisäinen alkemia (neidan)

Tässä artikkelissa käsittelen taolaista sisäistä alkemiaa yleisellä tasolla ja johdantona myöhempiin syvempiin tarkasteluihin, joita todennäköisesti kuuluu perästä, sillä olen kirjoittamassa aiheesta gradua uskontotieteen oppiaineeseen. Asiantuntijaohjaajanani on Fabrizio Pregadio, mahdollisesti aiheen kansainvälisesti johtava tutkija, jonka juttuihin voi tutustua mm. verkkosivustolla www.goldenelixir.com.

Kiinalaisessa alkemiallisessa perinteessä on kolme tasoa. Opillinen taso pohjaa taolaisuuden perusteksteihin, ja se koskee daon ja moninaisuuden maailman välistä suhdetta. Sen lisäksi on kaksi harjoituksen tasoa, jotka perustuvat ”ulkoisen” eliksiirin (waidan) ja ”sisäisen” eliksiirin (neidan) jalostamiseen. Kiinalaisella alkemialla on lukuisia yhtymäkohtia länsimaiseen alkemiaan. Sen perimmäinen päämäärä ei ollut vain yhden ainesosan muuntaminen toiseksi—kuten ei länsimaisenkaan alkemian—vaan täydellistyneen itseymmärryksen saavuttaminen ja yhtyminen jumalalliseen tietoisella tavalla, paluu alkuperäiseen kaaokseen sekä kosmogonian kääntäminen. 

Seksuaalienergian kultivointi ja moniorgasminen seksi

Koska olen aiemmin tässä blogissa käsitellyt kiinalaisia seksiharjoituksia historiallisessa kontekstissa (”Naiset taolaisuudessa”, ”Mantak Chian seksiopetusten tarkastelu perinteisten kiinalaisten seksioppaiden valossa.”), käsittelen historiallisia seikkoja vain sivuuttaen ja otan hieman henkilökohtaisemman lähestymistavan. Käsittelen tässä artikkelissa kiinalaisia seksiharjoituksia enemmän harjoittajan näkökulmasta ja keskityn enemmän lähestymistapaan, johon voi perehtyä tarkemmin myös suomentamamme kirjan Moniorgasminen mies (2010) kautta. Kirja esittää moniin tässä mainittuihin asioihin selkeät käytännön ohjeet. Puhun enemmän (hetero)miehen näkökulmasta, koska olen mies, mutta koetan samalla huomioida vastaavia asioita naisen kannalta. Perinteinen kiinalainen keskustelu seksiharjoitteista on heteronormatiivinen. Periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa homosuhteissa, jolloin tulisi mahdollisesti kiinnittää enemmän huomiota yin–yang -tasapainoon samaa sukupuolta olevien kumppanien välillä. Moniorgasmisessa miehessä on tätä käsittelevä luku.